
Omakotitalon ilmanvaihtokoneen uusiminen
Miksi vanha ilmanvaihtokone kannattaisi vaihtaa?
Ilmanvaihtokoneen elinikä on on noin 20-30 vuotta riippuen merkistä, mallista ja kuinka hyvin sitä on huollettu. Elinkaaren loppupuolella ilmanvaihtokoneelle alkaa kertyä hintaa huolloista ja jotkut voivat kokea ilmanvaihdon riittämättömänä ja huonolaatuisena. Talon rakenteet voivat myös alkaa kärsimään ylimääräisestä kosteudesta, jos ilmanvaihto ei enää toimi kunnolla ja se voi pahimmillaan johtaa pitkällä aikavälillä kosteusongelmiin ja kalliisiin remontteihin.
Uudet ilmanvaihtokoneet kuluttavat sähköä usein jopa puolet vähemmän kuin vuosikymmenien takaiset mallit. Niissä on parempi lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde (75-85%), parempi ilmanlaatu tehokkaamman suodatustason vuoksi ja parempi automatiikka, joka ylläpitää tarpeenmukaista ilmanvaihtoa automaattisesti ja joka ei katkaise ilmanvaihtoa kovilla pakkasillakaan kuten monet vanhemmat mallit. Monista malleista löytyy myös takkatoiminto, kosteusautomatiikka ja kaukovalvontajärjestelmät vähintään lisähintaisena ominaisuutena.
Välillä energiatodistuksia laatiessamme törmäämme 90-luvun alkupuolella rakennettuihin taloihin, joissa on vieläkin alkuperäinen ilmanvaihtokone hurisemassa maksimiteholla pitäen kovaa meteliä. Tästä syntyi idea tehdä esimerkkilaskelma kuvitteellisesta rakennuksesta, johon vaihdetaan uusi ilmanvaihtokone vanhan elinkaarensa lopussa olevan ilmanvaihtokoneen tilalle.

CASE-esimerkki omakotitalon ilmanvaihtokoneen uusimisesta
Rakennuksen tiedot:
- Kaksikerroksisen puuomakotitalon rakentamisvuosi on 1993 ja sijaintipaikkakunta Espoo
- Talossa alkuperäinen ilmanvaihtokone vastavirtakennoisella lämmöntalteenotolla, jonka vuosihyötysuhde on 45%
- Lämmitetty netto-ala 150m2
- Lämmitysjärjestelmänä suora sähkölämmitys. Ei varaavaa takkaa eikä ilmalämpöpumppuja lisälämmityksenä.
- E-luku 261 kWhE /(m2vuosi), Energiatehokkuusluokka E (E:n raja-arvot 243-372, D:n raja-arvot 163-242)
Uuden ilmanvaihtokoneen valinta ja kustannukset
Ilmanvaihtokoneen uusimista varten kannattaa selvittää mitkä nykyiset mallit olisivat helposti vaihdettavissa vanhan tilalle, jotta kytkentöjä tehdessä tarvitsisi tehdä mahdollisimman vähän muutoksia. Lisäksi on selvitettävä tarvitseeko kanavakoot muutoksia mahdollisesti suurempien ilmamäärien vuoksi ja tarvitaanko kanaville lisäeristyksiä, erityisesti jäteilmakanavalle, jonka sisällä kulkevan ilman lämpötila usein pienenee tehokkaamman lämmöntalteenottokyvyn myötä. Lisäksi vaihdon yhteydessä kannattaa puhdistaa ilmanvaihtokanavistot, mitata ilmamäärät ja tehdä tarvittavat tasapainoitukset ilmamääriin.
Uudeksi ilmanvaihtokoneeksi valitaan energiatehokas ristivastavirtakennolla varustettu malli, jonka vuosihyötysuhde on 80% ja joka on pienellä vaivalla asennettavissa vanhan tilalle liitosten osalta.
Alla on listattuna uuden ilmanvaihtokoneen vaihtamisen kustannusarviot pääkaupunkiseudulla. Hinnat on arvioitu eri yritysten tarjoamilla hinnoilla keskimääräisesti.
Kustannukset | Hinta {€) |
Uusi ilmanvaihtokone | 3400 |
Vaihdon hinta (sis. vanhan koneen kierrätyksen) | 1500 |
Ilmanvaihtokanaviston puhdistus | 500 |
Ilmamäärien mittaus ja tasapainotus | 300 |
Kotitalousvähennykset työn osuudesta (35%) | -805 |
Yhteensä | 4895 |
Ilmanvaihtokoneiden energiatekninen vertailu ja vaihdon säästövaikutukset
Uudessa ilmanvaihtokoneessa on tasavirtapuhaltimet, jotka kuluttavat sähköä huomattavasti vähemmän kuin alkuperäisen ilmanvaihtolaitteen vaihtovirtapuhaltimet. Automatiikka tehostaa ja pienentää ilmanvaihtoa automaattisesti ja pitää huolen, että rakennuksessa on koko ajan optimaalinen ja tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmamäärät ovat uudessa ilmanvaihtolaitteessa hieman isommat kuin vanhemmassa laitteessa, mutta ne eivät vaikuta tässä tapauksessa kanavien kokoon.
Uudessa ilmanvaihtolaitteessa on huomattavasti parempi lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde ja poistoilmasta saadaan siirrettyä lämpöä tuloilmaan tehokkaammin mikä vähentää ilmanvaihtokoneen jälkilämmityksen sähkönkulutusta merkittävästi.
Alla on laskelma ilmanvaihtokoneen vaihdon vuotuisista säästöistä. Laskelmissa tuloilman puhalluslämpötila sisätiloihin on 18° ja sisälämpötila 21°. Sekä tuloilman puhalluslämpötilan nosto että sisälämpötilan nosto lisäävät rakennuksen energiankulutusta ja niitä ei ole suositeltavaa nostaa näitä arvoja ylemmäksi.
Kuluttajat | Vanha ilmanvaihtokone | Uusi ilmanvaihtokone | Energian säästö | Rahan säästö |
Puhaltimien sähköenergian kulutus | 2226 kWh / v | 644 kWh / v | 1582 kWh / v | 158,2 € / v |
Jälkilämmityksen sähköenergian kulutus (18°) | 3244 kWh / v | 315 kWh / v | 2929 kWh / v | 292,9 € / v |
Lämmitysjärjestelmän sähköenergian kulutus ilman lämmittämiseksi sisälämpötilaan (21°) | 1981 kWh / v | 1981 kWh / v | 0 kWh / v | 0 € / v |
Vanhan koneen ylimääräiset huoltokustannukset | – | – | – | 150 € / v |
Yhteensä | 7451 kWh / v | 2940 kWh / v | 4511 kWh / v | 601,1 € / v |
Esimerkkirakennus lämmitetään suoralla sähkölämmityksellä, joten sähköenergian kulutuksen hinta ilman lämmittämiseksi 18 asteesta 21 asteeseen on 198,1€, mutta ilmanvaihtokoneen vaihdolla ei ole säästövaikutusta tähän. Esimerkiksi maalämpökohteessa kustannus olisi tästä vain kolmannes tai neljännes riippuen maalämpöpumpun hyötysuhteesta eli asukas maksaisi parhaimmillaan vain 49,5€ vuodessa sähköenergian kulutuksena.
Takaisinmaksuaika
Takaisinmaksuajaksi saadaan tässä esimerkkirakennuksessa hieman reilu 8 vuotta, jos oletetaan, että sähkön hinta pysyy keskimäärin samana (10 c / kWh) koko takaisinmaksuajalla. Takaisinmaksuaika pienenee, jos sähkön keskimääräinen hinta on tätä suurempi ja vastaavasti kasvaa, jos sähkön keskimääräinen hinta on tätä pienempi. Laskelmissa ei ole huomioitu erikseen mahdollisia rahoituskuluja.
Ilmanvaihtokoneen elinikä on keskimäärin 20-30 vuottta, joten vaihto on taloudellisesti kannattavaa ja samalla tuo asukkaille paremman sisäilman laadun ja nykyaikaisen ilmanvaihdon tehokkuuden, joka automaattisten säätöjen avulla pitää huolen siitä, että rakennuksessa on aina tarpeenmukainen ja energiatehokas ilmanvaihto.

Vaikutus energiatehokkuusluokkaan
4511 kWh vuotuinen energiansäästö pienentää E-lukua 36 kWhE /(m2vuosi) ja uudella arvolla 225 kWhE /(m2vuosi) nostaa rakennuksen energiatehokkuusluokkaan D.
Vaihtoehtoisen ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus takaisinmaksuaikaan ja energiatehokkuusluokkaan
Jos case-esimerkkikohteessa olisi ollut ilmanvaihtokone ilman lämmöntalteenottoa, niin vaihdon takaisinmaksuaika lyhenisi merkittävästi ja säästöä alkaisi kertyä takaisinmaksuajan jälkeen 1016,4€ vuodessa. Alla olevien laskelmien perusteella takaisinmaksuaika olisi vain vajaa 5 vuotta.
Alla on laskelma ilmanvaihtokoneen vaihdon vuotuisista säästöistä. Laskelmissa tuloilman puhalluslämpötila sisätiloihin on 18° ja sisälämpötila 21°. Lämmitysjärjestelmänä on suora sähkölämmitys, joten sillä lämmitetään ulkoa otettu ilma kokonaisuudessaan ja poistoilma poistuu rakennuksesta ilman lämmöntalteenottoa.
Kuluttajat | Vanha ilmanvaihtokone | Uusi ilmanvaihtokone | Energian säästö | Rahan säästö |
Puhaltimien sähköenergian kulutus | 2226 kWh / v | 644 kWh / v | 1582 kWh / v | 158,2 € / v |
Jälkilämmityksen sähköenergian kulutus (18°) | 0 kWh / v | 315 kWh / v | -315 kWh / v | -31,5 € / v |
Lämmitysjärjestelmän sähköenergian kulutus ilman lämmittämiseksi sisälämpötilaan (21°) | 9378 kWh / v | 1981 kWh / v | 7397 kWh / v | 739,7 € / v |
Vanhan koneen ylimääräiset huoltokustannukset | – | – | – | 150 € / v |
Yhteensä | 11604 kWh / v | 2940 kWh / v | 8664 kWh / v | 1016,4 € / v |
E-luku on lähtötilanteessa 298 kWhE /(m2vuosi) ja vaihdon myötä tippuu 73 kWhE /(m2vuosi) alemmaksi ja energiatehokkuusluokka nousee E:stä D:hen.
Jos case-esimerkkikohteessa olisi ollut koneellinen poistoilmanvaihto huippuimurilla, niin vuotuiset säästöt ja E-luku olisivat lähtötilanteessa lähestulkoon samat kuin yllä olevassa esimerkissä, mutta vaihdon investointikustannukset tulisivat nousemaan, koska taloon tulisi asentaa uusi tuloilmakanavisto sekä muokata olemassa olevaa poistoilmakanavistoa kytkemällä liitännät huippuimurin sijasta uudelle ilmanvaihtokoneelle. Ilmanvaihtokoneelle tulisi myöskin löytää tilaa sopivasta paikasta kytkentöjä varten. Tälläinen työ olisi hyvä ajoittaa esimerkiksi talon peruskorjausten yhteyteen.
Yllä olevaan esimerkkiin verrattuna huippuimurin sähköenergiankulutus on pienempi kuin ilmanvaihtokoneen ja vuotuinen säästö alla olevan laskelman perusteella 936,6€.
Kuluttajat | Vanha ilmanvaihtokone | Uusi ilmanvaihtokone | Energian säästö | Rahan säästö |
Puhaltimien sähköenergian kulutus | 1113 kWh / v | 644 kWh / v | 469 kWh / v | 46,9 € / v |
Jälkilämmityksen sähköenergian kulutus (18°) | 0 kWh / v | 315 kWh / v | -315 kWh / v | -31,5 € / v |
Lämmitysjärjestelmän sähköenergian kulutus ilman lämmittämiseksi sisälämpötilaan (21°) | 9693 kWh / v | 1981 kWh / v | 7712 kWh / v | 771,2 € / v |
Vanhan koneen ylimääräiset huoltokustannukset | – | – | – | 150 € / v |
Yhteensä | 10806 kWh / v | 2940 kWh / v | 7551 kWh / v | 936,6 € / v |
Lisähinta-arvio kanaviston asentamiseksi on 4500€, jonka jälkeen investointikustannus ilmanvaihtokoneen asennukselle on kotitalousvähennyksen jälkeen 8345€ (kotitalousvähennyksen maksimi on vuonna 2025 1600€ per henkilö, mutta tässä on oletettu, että työn tilaajana on kaksi erillistä henkilöä talon asukkaista). Takaisinmaksuajaksi saadaan näin ollen vajaa 9 vuotta ja voidaan todeta, että investointi on sekä energiateknisesti että taloudellisesti kannattavaa.
Kustannukset | Hinta {€) |
Uusi ilmanvaihtokone | 3400 |
Vaihdon hinta (sis. vanhan koneen kierrätyksen) | 1500 |
Ilmanvaihtokanavien asennukset ja muokkaukset | 4500 |
Ilmanvaihtokanaviston puhdistus | 500 |
Ilmamäärien mittaus ja tasapainotus | 300 |
Kotitalousvähennykset työn osuudesta (35%) | -1855 |
Yhteensä | 8345 |
Molemmissa tapauksessa ilmanvaihto ei ole lähtötilanteessa energiateknisesti eikä taloudellisesti järkevä, koska lämpöä ei oteta poistoilmasta ollenkaan talteen, vaan kaikki lämpö puhalletaan suoraan ulos poistoilman mukana. Tällöin rakennuksen lämmitysjärjestelmä joutuu jatkuvasti lämmittämään uutta tuloilmaa mikä on täysin rahan tuhlausta siihen nähden, että lämpö voitaisiin saada talteen lämmöntalteenotolla.
Yhteenveto
Yhteenvetona voidaan todeta case-esimerkkirakennuksen ilmanvaihtokoneen vaihdon olevan kannattavaa hieman reilun 8 vuoden takaisinmaksuajalla. Vanhalla ilmanvaihtokoneella on ikää jo 32 vuotta ja se on jo reilusti ylittänyt keskimääräisen ilmanvaihtokoneen eliniän ja on suositeltavaa vaihtaa ilmanvaihtokone mahdollisimman pian uuteen ennen kuin se hajoaa.
Vastaavanlaisia ilmanvaihtokoneen vaihdon kannattavuusarvioita voidaan tehdä mihin tahansa rakennukseen. Yleisperiaatteena voidaan todeta vuotuisten säästöjen kasvavan ilmanvaihtokoneen vaihdon myötä mitä isompi rakennus on kyseessä. Myös energiatodistusten laadinnan yhteydessä laskemme vuosittaisen kWh-säästön ja vaikutuksen E-lukuun, jos mielestämme rakennuksen energiatehokkuutta voisi parantaa ilmanvaihtokoneen vaihtamisella. Kysy meiltä tarjous, jos haluat kannattavuusarvion tai kaipaat energiatodistusta.