mikä on energiatodistus

 

Mikä on energiatodistus?

Energiatodistus on asiakirja, joka arvioi rakennuksen energiatehokkuuden ja -kulutuksen. Se tarjoaa tietoa rakennuksen energiankäytöstä ja auttaa kuluttajia, omistajia ja vuokralaisia ymmärtämään, kuinka energiatehokas tietty rakennus on. Vertailtavana kohteena on itse rakennus ja sen järjestelmät eikä rakennuksen sen hetkiset asukkaat. Tämä on siinä mielessä reilua, että asukkaiden kulutustottumukset voivat olla hyvinkin erilaiset ja saattaisivat vääristää energiatodistusten tuloksia. Energian säästäminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita kestävän kehityksen kannalta, ja energiatodistus on yksi väline, joka kannustaa rakennusten omistajia investoimaan energiatehokkaisiin ratkaisuihin.

Energialuokituksessa käytetään asteikkoa, joka vaihtelee A:sta G:hen, jossa A luokitus tarkoittaa erittäin energiatehokasta ja G huonointa luokitusta. Energiatehokkuus ei ainoastaan vaikuta ympäristöön, vaan se voi myös merkittävästi alentaa rakennuksen käyttökustannuksia. Energian säästöön liittyvät toimenpiteet voivat esimerkiksi sisältää parempaa lämmöneristystä, energiatehokkaita lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä sekä uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkopaneelien, asentamista.

Energiatodistus on tärkeä työkalu energiatehokkuuden parantamisessa ja ympäristönsuojelussa. Se auttaa sekä kuluttajia että rakennuksen omistajia ymmärtämään energiankäytön vaikutuksia ja edistämään kestävämpiä ratkaisuja.

Mitä energiatodistus sisältää?

Energiatodistus pitää sisällään seuraavat osiot:Yleistiedot: E-luvun laskennan lähtötiedot

energiatodistus
  • Yleistiedot
  • E-luvun laskennan lähtötiedot
  • E-luvun laskennan tulokset
  • Toteutunut energiankulutus
  • Toimenpide-ehdotukset E-luvun parantamiseksi
  • Lisämerkinnät
  • Yhteenveto rakennuksen energiatehokkuudesta.

Alla on linkki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) esimerkkiin virallisesta energiatodistuksesta.

Energiatodistusesimerkki

E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vakioituun käyttöön perustuva vuotuinen ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohden. E-luvun laskenta perustuu lakeihin ja sisältää suuren määrän erilaisia laskentakaavoja. Vakioituun käyttöön perustuva rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus koostuu lämmitys-, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien sekä järjestelmien apulaitteiden, kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiamuodoittain eritellystä energiankulutuksesta, josta on vähennetty rakennukseen kuuluvalla laitteistolla ympäristöstä olevasta energiasta otettu energia siltä osin, kuin se on käytetty rakennuksessa siinä tapahtuvan vakioituun käyttöön perustuvan energiankulutuksen kattamiseen.Laskelmia varten selvitetään kunkin rakennuksen käyttämät energiamuodot ja lopuksi ne vielä kerrotaan lain määrittämillä energiamuotojen kertoimilla lämmitettyä nettoalaa kohden lopullisen E-luvun määrittämiseksi. Rakennuksen energiamuotojen kertoimien lukuarvot ovat:

  • sähkö 1,20
  • kaukolämpö 0,50
  • kaukojäähdytys 0,28
  • fossiiliset polttoaineet 1,00
  • rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,50

Kuinka monta energiatodistusta taloyhtiöön tarvitaan?

Energiatodistus on rakennuskohtainen eli esimerkiksi taloyhtiössä, jossa on neljä paritaloa tarvitaan neljä energiatodistusta, jos halutaan uusia kaikkien rakennusten energiatodistukset samanaikaisesti. Energiatodistuksen hinta on yleensä huomattavasti halvempi. jos taloyhtiössä uusitaan kaikkien rakennusten energiatodistukset kerralla verrattuna siihen, että ne uusittaisiin yksitellen eri aikaan.

Poikkeuksena energiatodistus tulee laatia rakennuksen osalle silloin, kun rakennuksen merkittävien osien käyttötarkoitukset eroavat olennaisesti toisistaan. Merkittäväksi rakennuksen osaksi katsotaan sellainen osa, jonka lämmitetty nettoala on vähintään 10 prosenttia koko rakennuksen lämmitetystä nettoalasta ja joka on suuruudeltaan vähintään 50 m2. Esimerkiksi asuinkerrostalossa toimiva ravintola kuuluu eri käyttötarkoitusluokkaan kuin muu rakennus ja silloin riippuen ravintolan neliöistä ja lämmitetystä nettoalasta riippuen rakennukseen tarvitaan joko yksi tai kaksi energiatodistusta.

Energiatodistuksen laatijat

Lain mukaan energiatodistuksen saa laatia ainoastaan pätevä tekijä, joka on merkitty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) energiatodistusten laatijoista ylläpitämään rekisteriin.

Energiatodistuksen laatijalla tulee olla soveltuva tekniikan alan tutkinto tai tämän korvaava työkokemus sekä energiatodistuksen laatijakokeen hyväksyttävällä suorituksella osoitettu perehtyneisyys energiatodistuksen laadintaan ja energiatodistusta koskevaan lainsäädäntöön. Lainsäädäntö ohjaa laatijoita tekemään laskelmat tiettyjen laskentakaavojen avulla, mutta perustuen aina todelliseen tilanteeseen mitä kartoituskäynnillä on havaittu olemassa olevien rakennusten tapauksessa. Lähtötiedot piirustuksineen ovat tärkeitä apuvälineita, mutta laatijan tulee paikan päällä vertailla ja rakennuksen omistajaa haastattelemalla tai rakennuksen korjaushistorian perusteella arvioida rakennuksen energiatekninen kunto ja perustaa viime kädessä tiedot kartoituskäynnillä tehtyihin havaintoihin ja tehdä tämän perusteella toimenpide-ehdotukset E-luvun parantamiseksi energiatodistukseen. Katso täältä tarvittavat energiatodistuksen lähtötiedot.

E-Welhoilla on kaksi ARA:n rekisterissä olevaa pätevöitynyttä laatijaa, joten voit luottaa siihen, että meidän kautta saat luotettavasti tilattua virallisen energiatodistuksen rakennukseesi edullisella hinnalla. Katso täältä E-Welhojen pätevöityneet energiatodistuksen laatijat.

Energiatodistuksen voimassaoloaika

Energiatodistus on voimassa 10 vuotta laatimispäivästä eteenpäin ellei sitä uusita tällä välin korvatulla energiatodistuksella. Yleisimpiä syitä energiatodistuksen uusintaan kesken voimassaolon on taloteknisten perusparannukset, peruskorjaukset tai jos rakennuksessa on tehty energiatodistuksessa ehdotettuja toimenpiteitä, joilla on vaikutus rakennuksen laskennalliseen energiankulutukseen.

Jos olet esimerkiksi myymässä asuntoasi ja olet tehnyt yllä mainittuja toimenpiteitä, joilla on vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen, niin kannattaa harkita energiatodistuksen päivitystä ennen myynti-ilmoituksen tekemistä, jotta rakennuksen energiatehokkuusluokka on mahdollisimman hyvä ja voi houkutella ostajaehdokkaita katsomaan asuntoasi.

Onko energiatodistus pakollinen?

Energiatodistus on lakisääteinen ja tarvitaan kun rakennus myydään tai vuokrataan. Tämä varmistaa, että ostajat ja vuokralaiset saavat tietoa rakennuksen energiatehokkuudesta ja voivat tehdä tietoisia valintoja vertaillessaan eri asuntoja keskenään. Uudisrakennuksen energiatodistus tulee esittää rakennuslupaa haettaessa. Todistuksella osoitetaan rakennuksen arvioitu energiatehokkuus. Todistus on korvattava täydennetyllä tai tarkennetulla todistuksella ennen rakennuksen käyttöönottoa.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) valvoo, että asunto myytäessä tai vuokrattaessa energiatodistus on voimassa ja se on esillä myynti- tai vuokrausilmoituksessa. Toisinaan on jouduttu antamaan rakennuksen omistajalle uhkasakko, jos ensin annetut kehoitukset ja varoitukset eivät ole tehonneet. Uhkasakon suuruus on riippuvainen rakennuksen koosta- pientaloille se on 800 € ja kerrostaloille sakko voi olla jopa 6 000 €.Energiatodistuksen saaminen edellyttää lähes aina pätevöityneen asiantuntijan tekemää arviointia, jossa tarkastellaan rakennuksen erilaisia tekijöitä kuten lämmitys-, ilmanvaihto-, käyttövesi- ja jäähdytysjärjestelmiä, rakennetyyppejä, eristyksiä, ikkunoiden tyyppejä ja auringon varjostuskulmia. Lain mukaan olemassa oleville rakennuksille tulee tehdä paikan päällä tehtävä kartoituskäynti, jotta energiatodistuksen laatija voi tehdä havaintoja paikan päällä asioista joilla voi olla vaikutusta energiatehokkuuteen. Uudisrakennuksille tätä vaatimusta ei ole ja esimerkiksi uudisrakennuksen käyttöönottovaiheessa kartoituskäyntiä ei ole lain mukaan pakko tehdä.

Milloin energiatodistusta ei tarvita?

Energiatodistusta ei vaadita alla olevilta rakennuksilta:

1) rakennus, jonka kerrosala on alle 50 neliömetriä;

2) loma-asumiseen tarkoitettuun asuinrakennus, joka on tarkoitettu käytettäväksi vähemmän kuin neljän kuukauden ajan vuodessa;

3) määräajan paikallaan pysytettävä tai tilapäinen rakennus, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta;

4) teollisuus- ja korjaamorakennus;

5) muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettu maatilarakennus, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus;

6) rakennus, jota käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan;

7) rakennus, jota suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010), kaavassa annetun suojelumääräyksen tai maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1987) mukaiseen maailmanperintöluetteloon hyväksymisen nojalla osana määrättyä ympäristöä tai sen erityisten arkkitehtonisten tai historiallisten ansioiden vuoksi siltä osin, kuin sen luonne tai ulkonäkö muuttuisi energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä.

8) sellainen puolustushallinnon käytössä oleva rakennus, johon tai jonka käyttöön liittyy salassa pidettävää tietoa.

Kevennetty energiatodistusmenettely

Kevennetyn energiatodistusmenettelyn käyttömahdollisuutta arvioitaessa katsotaan myytävän rakennuksen tai kiinteistön taikka huoneiston tai sen hallintaoikeuden arvo lain mukaan hyvin vähäiseksi, jos myyntihinta on alle 50 000 euroa ja voidaan käyttää kevennettyä menettelyä. Kevennettyä menettelyä voidaan käyttää myös, jos rakennuksen, kiinteistön tai huoneiston vuokra on alle 350 euroa kuukaudessa.

Kevennettyä menettelyä voidaan käyttää muusta erityisestä syystä lähisukulaisten välisen myynnin tai vuokrauksen lisäksi myös, jos myytävää tai vuokrattavaa rakennusta tai kiinteistöä taikka huoneistoa ei esitellä julkisesti myyntiä tai vuokrausta varten eikä tarjota myytäväksi tai vuokrattavaksi julkisesti esillä olevalla ilmoittelulla. 

Kevennetyn menettelyn mukaan laaditussa energiatodistuksessa energiatehokkuusluokaksi merkitään tunnus H.

Valvovat viranomaiset

  • Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA valvoo ja seuraa energiatodistusten laadintaa ja käyttöä. ARA tarkastaa määräosan laadituista energiatodistuksista. Tarkastus kohdistetaan todistuksen lähtötietojen, E-luvun laskennan tulosten ja E-luvun parantamisehdotusten oikeellisuuteen. Valvontatehtävää varten ARA ylläpitää energiatodistusrekisteriä energiatodistusten laatijoista ja laadituista energiatodistuksista. ARA valvoo myös energiatodistusten laatijoiden työskentelyn lainmukaisuutta sekä vastaa mahdollisten seuraamusten määräämisestä.
  • Paikalliset rakennusvalvontaviranomaiset valvovat erityisesti uudisrakennusten energiatodistuksia
  • Ympäristöministeriö vastaa energiatodistuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja sen kehittämisestä sekä toimenpanon yleisestä seurannasta

Energiatodistukset tulevaisuudessa

EU:n lainsäädäntö kehittyy jatkuvasti ja rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä muutetaan, jotta kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus vähenisivät merkittävästi EU:n rakennusalalla vuoteen 2030 mennessä ja sektorista tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Nämä maapallon tulevaisuuden kannalta tärkeät toimenpiteet tuovat tulevaisuudessa muutoksia myös energiatodistuksen laadintaan, rakentamismääräyksiin ja energiatehokkuusluokkavaatimuksiin. Tämän hetken suunnitelman mukaan energiatodistukset tullaan uudistamaan toukokuussa 2026 ja sitä ennen tehtyjen todistusten voimassaoloaika pysyy 10 vuodessa. Rakennusten omistajien kannattaa harkita energiatodistuksen päivittämistä ennen uudistusta. Uusimmat uutiset aiheesta voit lukea täältä.

Hyödyllisiä linkkejä:

Energiatodistus – Motiva

Energiatodistusrekisteri – Etusivu

Laki rakennuksen energiatodistuksesta

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta

Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista

Valtioneuvoston asetus rakennuksen energiatodistuksen laatijan pätevyydestä ja kevennetyn energiatodistusmenettelyn edellytyksistä

Suomen rakentamis­määräys­kokoelma

Maankäyttö- ja rakennuslaki (Alueidenkäyttölaki)